Ja koska kaikki alkoikin olla kotona jo liian hyvin, samat vanhat ongelmat palasivat taas tänään kehiin. Kämppäasia on ainakin nyt sinetöity: minä en tule takaisin samaan asuntoon, kun palaan Englannista. Toisaalta helpottunut ja toisaalta surullinen olo. Neljän vuoden yhdessä asuminen tulee siis lopulliseen päätökseensä tammikuussa. Tämä tarkoittaa toisaalta uuden alkua, mutta myös kaikesta vanhasta ja tutusta luopumista. Olin päätynyt samaan päätökseen jo kesällä, mutta jotenkin Kaistanvaraaja sai minut hetkellisesti toisiin ajatuksiin kuukausi sitten. Tämän päivän jälkeen päätös tuntuu kyllä lopulliselta.
Tämä tarkoittaa siis sitä, että minun täytyy tosissaan alkaa miettimään, mitä teen kaikelle omistamalleni tavaralle. Todennäköisesti siitä on hankkiuduttava reilulla kädellä eroon. Kierrätyskeskus ja UFF siis tulevat olemaan pulassa :) Suurin ongelma syntyy kuitenkin varmaan yhdessä hankituista esineistä. Kuka niitä edes muistaa enää? Miten ne jaetaan? Miten ne arvostetaan? Saatana sentään. Tiedän, ettei tämä tilanne olisi voinut jatkua ikuisesti... Mutta kuitenkin se pääsi yllättämään. Ehkä palaan kirjaisimille, kun pöly on ehtinyt vähän laskeutua. En ajattele juuri nyt selkeästi. Yöstä tulee varmasti taas mahtava :/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti